maanantai 15. lokakuuta 2012

Black pudding, bacon, sprouts - Veriletut, pekoni, ruusukaalit


Time for something I thought I leave last of recipes I try. Reason for it was black pudding, which I don´t like. OK, I haven´t been eating it since late 80´s at Nan & Bern´s table in Cootham, Storrington. They used to cook me full breakfast in the mornings I was heading to airport on way back home.

Tuli aika tehdä jotain, jonka luulin jättäväni viimeiseksi näistä resepteistä. Syy siihen on veriletut tai verivanukas, kuten sitä Englannissa kutsutaan. En pidä siitä. OK, en ole syönyt sitä sitten 80-luvun lopun Nanin ja Bernin pöydässä Coothamissa, Storringtonissa. He valmistivat minulle täyden aamiaisen niinä aamuina, kun olin lähdössä lentokentälle ja takaisin kotiin. 

It´s season for brussels sprouts and shops are offering locally grown vegetables for very reasonable price. My husband likes black pudding and I was going to make myself eat a little of it. 

Nyt on ruusukaalin sesonki ja kaupoista saa kotimaisia kasviksia hyvin kohtuulliseen hintaan. Mieheni pitää veriletuista (kuin myös mustamakkarasta) ja olin päättänyt pakottaa itseni syömään yhden veriletun. 

Now you might wonder where the sprouts are. They´re there, this time mashed! I cooked them until tender and meanwhile I fried some onion and garlic clove in butter. After pouring water away I emptied onions and butter to saucepan. Drop of cream there too and using hand blender I pureéd brussels sprouts. 

Nyt saatatte ihmetellä, missä ne ruusukaalit ovat. Ovat ne siellä, nyt muusina! Keitin ne kypsiksi kattilassa ja samaan aikaan kypsensin sipulia ja valkosipulin kynnen voissa paistinpannulla. Vesi pois kattilasta ja sipulit sekä voi kattilaan ruusukaalien joukkoon. Loraus kermaa ja sauvasekoittimella soseeksi.

Onto frying pan went bacon rashes, I´m still using home cured non-smoked bacon. I fried them crisp and them but black pudding to frying pan. I heated them up too. I scooped mash to plate following with black pudding and bacon.

Seuraavaksi paistinpannulle pekoniviipaleet. Käytän yhä kotona suolattua, savustamatonta pekonia. Pekoni paistetaan sopivan rapeaksi ja sen jälkeen veriletut pannulle. Niitähän ei tarvitse kuin lämmittää. Lautaselle ensin muusia ja sitten veriletut sekä pekoniviipaleet.

And what it was like? I like sprouts a lot but I never have thought to mash them. I´ve cooked colcannon and liked it very much. This was better than it. I ate my black pudding too. Why wouldn´t it taste good with salty bacon and lovely mashed sprouts? I might even eat them again like this! I served this dish with home baked malt bread.

Ja miltä se maistui? Pidän kovasti ruusukaalista, muttei mieleeni ole tullut, että tekisin siitä muusia. Olen tehnyt colcannonia, irlantilaista peruna-kaalimuusia, josta myös pidän paljon. Tämä oli vielä parempaa. Söin myös veriletut. Mikseivät ne maistuisi hyvältä suolaisen pekonin ja maistuvan ruusukaalimuusin kera? Saatan jopa syödä niitä uudelleen tällä tavoin! Tarjoilin annoksen kotona leivotun mallasleivän kera. 


2 kommenttia:

  1. Toi pekoni verilettujen kanssa on kokeiltava, aina vaan sitä voisulaa. Ruusukaalisoseesta en taida pitää. Kiitos julkaisuista, niitä on kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta! Kannattaa kokeilla. Ja myös sitä ruusukaalimuusia.

      Poista